Eroperhe ei ole rikkinäinen, onneton perhe on & kasvatuksen kultainen sääntö

Ajattelin kirjoittaa vanhemmuudesta ja sen haasteista, siitä kuinka ihania lapset ovat. Sitten joku hullu ajoi ihmisten päälle Nizzassa ja jotenkin kaikki omat murheet ja ajatukset tuntuivat kärpäsiltä. Ajatus siitä, että siellä peiton alla voisi maata myös oma lapsi on sietämätön. Miten jostain lapsista kasvaa aikuisia, jotka ajavat ihmisten päälle tappaakseen?

Lapsille pitäisi antaa kaksi lahjaa; juuret ja siivet. Lasten pitää saada kasvaa ja tulla siksi mitä he haluavat, ei miksi vanhemmat toivovat. Monet vanhemmat tekevät kaikkensa lastensa eteen, paitsi etteivät anna heidän olla omana itsenään. On hyvä muistaa, että samalla kun yritämme opettaa lapsille elämästä, niin lapset opettavat mitä elämä oikeasti on.

Lapsen saaminen ei tee aikuisesta vanhempaa, sen enempää kuin pianon omistaminen pianistiksi. Tehokkain tapa kasvattaa ystävällinen lapsi on olla itse ystävällinen aikuinen. Jokaisen itseensä uskovan lapsen takana on aikuinen, joka uskoi häneen ensin. Mutta lapset ovat myös kuin peilejä, he heijastavat mitä he näkevät ja kuulevat. Kannattaa miettiä millainen peili on, koska jokainen päivä on talletus lasten muistojen pankkiin.

Ja sitten on erolapsia. Lapsia, joilla voi olla kaksi rakastavaa perhettä, yhden rikkinäisen sijaan; yhdestä pahasta voi tulla kaksi hyvää. Suuren tappion ydinperheen hajoamisesta voi kääntää suureksi voitoksi; saada kaksi onnellista perhettä yhden onnettoman tilalle. Eroperhe ei ole rikkinäinen, onneton perhe on.

Jotta on lasten muistoissa huomenna, pitää olla heidän elämässä tänään. Tosin saadakseen kaksi onnellista perhettä, joutuu lapsesta myös luopumaan. Niinkuin rakkaudesta, niin ikävästä tulee osa arkea. En usko, että lapselle on kuitenkaan hyväksi, että on kaksi kotia. Ensimmäinen päivä menee kotiutumiseen ja viimeiset päivät lähdön murehtimiseen; matkalaukkuelämä ei ole lapselle oikein -onneksi kesäloma on vain kerran vuodessa.

Lapsen elämässä ei ole koskaan liian montaa rakastavaa aikuista. Uusioperheissä perhekoko kasvaa ja elämään tulee lisää ihmisiä, joita oppii rakastamaan ja joilta saa rakkautta. Heistä tulee perhettä, vaikka he eivät olekaan samaa verta, koska vanhemmuus vaatii rakkautta, ei DNA:ta.

Lapset ummistavat korvansa ohjeille, mutta avaavat silmänsä esimerkille. Ei kannata olla huolissaan siitä, että kasvattaa hyvää lasta, vaan siitä, että on itse hyvä aikuinen. Vanhemmuudesta on myös helppoa olla jotain mieltä ja vaikeinta toteuttaa.

Kysyn lapsiltani joka päivä: ”Tiedättekö mitä?” ja he vastaavat: ”Tiedetään, sä rakastat meitä.” Ja sitten luettelen kaikki perheenjäsenet, jotka heitä rakastavat. Ja meillä myös pussataan suulle.

Rakkauden ja hellyyden lisäksi on kasvatuksessa vain kaksi sääntöä; kyllä on kyllä ja ei on EI. PISTE.

<3, Tua

– Koti on siellä missä sydän on.

#kasvatus #perhe #Zalekua

Lasten päällä olevat ihanat vaatteet ovat ystäväni Petran perheyrityksestä Zalekuasta.

Zalekua on 53-vuotias suomalainen perheyritys. Tuotteet valmistetaan pääosin heidän omalla tehtaalla Rigassa, Latviassa.
Mallistosta löytyy tuotteita kastemekoista juhlamekkoihin ja hinnat ovat kuluttajaystävällisiä. Suunnittelu tapahtuu Suomessa ja he valitsevat kaikki kankaat itse.

Lasten täytyy antaa olla lapsia, joten heidän tuotteet ovat enemmän perinteisiä mekkoja, kuin paljeteilla kuorrutettuja minitoppeja.
Käytännöllisyys on tärkeää myös juhlamekoissa ja tuotteet on tehty niin, että ne kestävät myös seuraavalle käyttäjälle.
Zalekuan vaatteita myyvät suuret tavaratalot sekä lastenvaatteiden erikoisliikkeet.

www.zalekua.fi
Insta: Zalekua
FB: Zalekua