Kun oli jäljellä vain usko, toivo ja rakkaus

Tämä joulu on entistä arvokkaampi, koska emme vielä eilen tienneet oliko perheen viimeinen yhteinen joulu viime vuonna.

Kun läheinen sairastuu ja vastassa voi olla kuolema, sitä huomaa kuinka ainutkertaista ja samalla lopullista kaikki on. Vain se, mitä oikeasti on, on oikeasti väliä.

Muovikuusi on yksi ainoita epäaitoja asioita, jotka laitan aidon edelle. Vuodesta toiseen se ei pudota neulasia. Yksi epäaito kuusi on kuin 10 aitoa vuosien varrella. Vain kuusi voi olla epäaitona täydellinen.

Tiedän nyt miltä tuntuu kun joku kävelee pois, etkä tiedä käveleekö hän enää koskaan takaisin. Mikään ei ole niin lopullista kuin kuolema. Samaan aikaan valo näkyy parhaiten pimeässä.

Kun sain ilouutisen eilen päivällä, lähti jouluvalmistelut oikeastaan lapasesta. Millään ei tee mitään, paitsi elossa. Täytin talon myös uusilla orkideilla. Ne ovat lempikukkiani myös jouluna. Niistä on pitkäksi aikaa silmälle iloa. Valkoinen viestittää puhtautta ja toivoa.

Vietämme tänä vuonna joulua ensimmäistä kertaa uudessa kodissa. Uuden kodin värit näkyvät myös joulukuusessa.

Kultamustat koristeet ovat kotimaisia Weiste Oy:n koristeita muutaman vuoden takaa. Ne ovat odottaneet omaa vuoroaan varastossa ja pääsivät vasta nyt ensimmäistä kertaa joulukuuseen. Kaikessa on aina ensimmäinen kerta -ja viimeinen.

Aidot hopeiset joulukoristeet menevät sukupolvelta toiselle. Ne tulevat näkemään myös tulevien sukupolvien joulut.   

Elämän ironiaa; joskus tarvitsee surua tunteakseen onnea, melua arvostaakseen hiljaisuutta. Toisen läsnäolon ymmärtää täysin vasta sitten, kun on poissa.

Näin joulunakin; elämä on se lahja. Kannattaa herätä joka aamu ymmärtäen sen. Ja ymmärtäen myös sen, että niitä lahjoja saa vaan yhden.

Rauhallista joulua.

<3, Tua

-Koti on siellä missä sydän on.